Happy happy joy joy !

Jee oon iloinen! Elämä hymyileee :)
Sori tää lyhyt postaus mut oli pakkooo ja nyt on kiire, moi, vkl lisää !

Small Talk

Fiilis: parempaan päin
Syömiset: ok - paremminkin vois mennä mutta ahmimisia ei ole tullut. Eilen söin äipän suklaalevystä kylläkin muutaman palan, mutta onneksi en sen enempää, eikä tullut ees mitään kauheeta ahdistuskohtausta, thank god. Niin ja nyt tänään on kyllä ollut ihan sairaasti mielitekoja mutta onneksi oon pitäny pääni.. Nojoo pakko myöntää et sorruin äsken puolikkaaseen karjalanpiirakkaan, läski.
Liikkuminen: lihakset jees, lenkkii pitäis lisätä, tänään lepo (?)

Juon taas kahvia. Riippuvainen?
Hah moi !

Coffee Love

Nyt on pakko kertoa tähän alkuun, et voi että miten rakastan kahvia! Se on vaan niin ihanaa. Voisin nautiskella sitä koko päivän käpertyneenä peittojen alle. Miinuksia antaa vain jatkuva vessassa ravaaminen. Muttamutta sitten itse asiaan.

En ole syönyt paljoa, eli hyvä. Ei ole edes tehnyt oikein mitään mieli. Mutta jotenkin ahdistaa. Ei ruoka, ehkä vähäsen tää läskeys, vaik toisaalta tiiän etten oo mikään fat mut en tiiä. Elämä vaan maistuu tällä hetkellä niin puulta. Ärsyttää. Ei mitään rutiineja, ei mitään. Viime yönäkin aloin vaan katsoa vuokraamaani leffaa joskus kahden aikaan kunnes nukahdin sohvalle ja nukuin sitten siinä yö uneni. Nice. Ei ole ainakaan niskat yhtään jumissa tai mitään.

Yritän saada käännytettyä ajatukseni positiivisiksi mutta en vaan pysty. Tuntuu niin no lifeltä. Vaikka eilenkin hengailin ystävättäreni kanssa ja hauskaakin oli mutta en vain nauti elämästä ollenkaa. Nytkin ahdistaa. En kestä. Mitä syysmasennusta tämä nyt on?! Olenko ainoa? Kamalaa.

Ai no niin yksi todella ihana hetki kyllä eiliseenkin sisältyi; nimittäin kunnon treenin jälkeen. Ihanat endorfiinit! Aah. Vedin itteni niin piippuun. Se teki oikeasti hyvää. Elämä tuntui edes vähän aikaan nautinnolliselta. Kyllä liikunta tekee ihmeitä.

Ää hypin nyt vaan asiasta toiseen mutten voi sille mitään. Pää vaan on ihan sekaisin. Nyt taas hirveä ahdistus iski. Haluisin vetää kunnon perseet. Oikeasti. Voisiko keskellä viikkoa? Miksei. Ehkä huomenna. Lets see. Mutta nyt mun pakko vaa tsemppaa itteeni ja alkaa ajatella positiivisesti, ja sama koskee tätä blogausta. POSITIIVISUUTTA TYTTÖ! Kiitos myös kaikille teille jotka jaksatte kirjottaa positiivisia postauksia. Ne auttaa. Yleensä. Mut oikeesti kelasin, et mitä helvettiä teen laihuudella jos muuten oon näin onneton? Mitä välii sil sit on. Miks mun pitää olla näin angstinen tällä hetkel? En mä oikeesti oo yleensä tällanen. Ja tätä on jo jatkunut jonkun aikaa. Kauheeta. Mitä jos tää ahdistusmasentuneisuusvitutus ei meekkään ohi!? Ei pakko sen on mennä, sanokaa et se menee. Yöks.

Mul on kauhee nälkä. En vaa pysty syömään. Ahdistaa liikaa. Toisaalta ajattelin, et mitä jos söisin ees vähän jotain hyvää nii jos se vaik auttais tähän pahaan oloon. Toisaalta taas tulisiko kauhea läskiahdistus ja olo vain pahenisi. En tiedä. Haluan vetää perseet. Med kompisarna. En uskalla kokeilla tota syömistä. Olo on niin heikko tästä nälästä, et pyörryn varmaan kohta, tai on sellainen tunne. No mitä välii silläkin olisi. Kauhee miten voin edes ajatella noin.

Piristymisiin. Pliis kertokaa mulle miten piristyisin. Auttakaa. !

Fucking fat

Vittu.
Helvetti.
LÄSKI.
Miksiiii?
Olet täysi paska.
Ei oikeesti, en kestä, ahdistaa niin vitusti. Niin siis eilinen. Ei oikeesti.
Päivä meni hyvin iltaan asti, oli mukavaa enkä syönyt kuin näkkärin ja hörpin kahvia ja muutenkin vietin sosiaalista elämää, kunnes.. Arg en kestä. Karkkia. Vitusti karkkia. Vittu. Ei mun ees tehny niitä mieli, ja olinkin eka silleen etten söis niit mut sit. Nouuuu. Miks söin ne?!! Mitä vitun järkeä siinäkin oli. Joo ei mitään. Nyt olen vitun turvonnut paska, olen vitun paskalla fiiliksellä ja äää näytän vitun paskan lihavalta. Nice. Elämä on. Thank god on tää blogi, saa vaa purkaa. Mut ei helvetti. Emmä tällast läskiangstii haluis kirjottaa. Tiiän ettei tätä oo kiva lukee. Mut minkäs teet ku oot tällanen, läski. Miks mun pää ei lakkaa huutamast tota läskiii, ois niin paljon helpompaa, jos olis vaa tää maha eikä aivot tajuis mitään mutku eeei. Stn. En saa ees unta, siks oon tääl tähän aikaan. Ei vittujen vittu ku vituttaa. Pakko mennä keittää kahvii, jos vaik auttais, vittu.

Laihduttaisko?

Ääh en kestä näitä ajatuksiani, pitäisikö laihduttaa? Pää ja peili - tällä hetkellä, ei vielä eilen - sanoo vahvasti et joo todellakin! Niin siis eilen söin hitusen liika joten tänään pientä ja vähän suurempaa turvotusta mahassa. YÖK fat. Niin ehkä voisin kertoa vähän mittojani, jotta saisitte ees jonkunlaisen kuvan minusta; no niin siis äää en itsekkään tiedä paljonko tällä hetkellä painan, viikko sitten about 45kg ja pituutta löytyy noin 160cm, ehkä vähän päälle. Ihan sama. No ei ees. Hmm no jokatapauksessa ajattelin paastota loppu viikon.. Pystyisinköhän? Jaksaisinko? Vai sortuisinko sen jälkeen vaan tolkuttomaan ahmimiseen ja sen jälkeen löytäisin itseni halailemasta taas posliinia ja ahdistuisin ihan tajuttomasti. En tiedä. Ehkä kokeilen sitä paastoa. Tai no lupaan paastota ainakin sen aikaan kunnes tämä ällö turvotus laskee. Omg että ällöttääkin. Ei kyllä mun on pakko paastota loppuviikko. "Syöminen" tulee olemaan siis: maitokahvia (rasvatonmaito of course), teetä, lihalientä, sokeroimatonta mehukeittoa, light-juomia sekä vettä.

Wish me luck.

Welcome All

Miksi loin blogin?
Jaa-a. Oli vain sellainen fiilis. Tykkään kaikesta visuaalisesta, niin tätä on ainakin kiva tehdä. Ja ainakin nyt tuntuu, että on mukava kirjoitella ja purkaa ajatuksia ym. tälleen. Jotenkin en ole ikinä ollut päiväkirja ihmisiä, vaikka olen kyllä moneen kertaan alkanut
kirjoittaa sitä, mutta muutamaan kirjoituskertaanhan se on aina jäänyt.

Mitä blogini käsittelee?

En itseasiassa tiedä vielä itsekkään. Olen "kärsinyt" ainakin jonkin asteisista eri syömishäiriöistä, milloin mistäkin, mutta nyt tuntuu, että pahin on ainakin takana, minä hallitsen itseäni, ei ruoka ja kalorit. No niistä sitten myöhemmin. Mutta siis eiköhän nuo syömisjutut tule aika olennainen osa olemaan tässä blogissa. Rakastan myös muotia ja liikuntaa, lähes missä muodossa tahansa, joten eiköhän nekin ole sitten suuressa roolissa. Well lets see. Kuitenkin lausahdus "Thin is beautiful" kertoo jo aika paljon.

Onpas tämä aloitus vaikeaa. No eiköhän tämä tästä ala pikku hiljaa luonnostumaan multakin. Toivottavasti edes jotakin kiinnostaa alkaa seuraamaan. Jep, enjoy !